Kotka on suurikokoinen lintu, joka lentää päivisin. Se on kokonsa ja siipiensä muodon kautta kohtuullisen helposti tunnistettavissa, vaikka et varsinaisesti lintuja seuraisikaan. Tiesitkö muuten, että kotkanaaras on useimmiten koirasta suurempi?
Kotka on petolintu, joten sen metsästäminen perustuu sekä tarkkaan näköaistiin että sen lentotaitoon.
Kotka suvut
Kotkien eli aquila pääsuku koostuu kymmenestä kotkasta, joiden joukossa ovat mm. maakotka ja kiljukotka. Toisena sukuhaarana on merikotkat joita on kahdeksan erilaista ml. merikotka ja valkopäämerikotka, joka on tuttu monesta yhteydestä USA:n valtion ja merivoimien kautta. Sitten ovat vielä pikkukotkat, joita on seitsemän lajia ml vuorikotka ja vielä jalokotkat joita ovat jalokotka ja kuningasjalokotka.
Pääsukujen lisäksi kotkalla on myös käärmekotkat ja kalakotkat sekä alaheimona aquilinae jossa on kuusi kotkaa ja harpiinae yksi kotka ja circaetinae, jossa on kaksi kotkaa.
Maakotka
Maakotka on melkoinen ilmestys. Se kasvaa 3-5 kiloiseksi ja sen siipien kärkiväli voi olla jopa 225 cm ja se on Suomen suurin petolintu merikotkan ohessa. Se on väritykseltään ruskea, koiras tumma ja naaras vaaleampi. Merikotkasta se eroaa pitkän pyrstönsä perusteella. Maakotka on petolintu, joten se saalistaa ja syö siis toisia eläimiä: lintua, pieniä nisäkkäitä mutta myös kaloja ja käärmeitä.
Maakotkapari pariutuu eliniäksi ja saavat 1-2 poikasta kerrallaan. Se on levinnyt aika lailla Euraasian ja Pohjois-Amerikan alueelle mutta kaupungistuminen on vähentänyt sekin elinpaikkoja. Tästä kaikesta huolimatta maakotka elävät pitkään. Vanhimmat suomalaiset rengastetut maakotkat ovat olleet 27-34 vuotiaita mutta kenelläkään ei oikeasti ole selvillä, kuinka pitkään kotkat voivat elää sillä 70-luvun rengastukset olivat niin heikkoja, että kotkat itse irroittivat ne. Maatkotka pari voisi hyvinkin saada yhteisen elämänsä aikana yli 20 poikueellista ja jopa 30-40 poikasta, joista kuitenkin vain ani harva selviää aikuisikään saakka.
Maakotka ja Suomi
Vielä 1800-luvulle tultaessa maakotka pesi koko Suomessa ja pahimmillaan käytiin noin sadassa parissa 1970-luvulla. Onneksi kuitenkin tilanne tajuttiin ja aloitettiin aktiiviset kotkan suojelutoimet ja lintujen kanta on hitaasti elpynyt niin että vuonna 2018 Metsähallitus on arvioinut kannaksi 330-464 paria.
Maakotka tykkää elää ja pesiä rauhassa. Vuoristoissa ja laajoilla ylänkömetsillä, erämaissa - siksi niitä ei Suomessa niin hirveästi löydy. Suomessa niiden suotuisia ympäristöjä ovat vanhat metsät ja tunturialueet, jotka ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Maakotka voi kyllä valita asuinalueekseen pienemmänkin metsän rannikkoalueelta.
Yhden kotkan reviiri on peräti 150-300 neliökilometrin alue ja sillä on omalla alueellaan 2-3 pesää, joissa se vaihtelevasti pesii. Ei mitenkään erikoista, jos ajattelee että pariskunta asuu yhdessä yli 30 vuotta, niin on varmaan linnunkin mielelle hyväksi, että pesiä on useita.
Uhkatekijät
Nykyisellään pahin uhka kotkille ovat pesien häirinnät. Mutta myös pesäpuiden puute, kanalintujen vähentyminen ja maan kemikalisoituminen ovat kasvavia uhkia kotkien tulevaisuudelle. Kotkia ei niinkään häiritä tahallaan tai vainota, häirintä on yleensä tahatonta, mutta yhtä häiriöllistä.