Metso on kanalintu, joka elää metsässä. Metso on suomalaisittain kuuluisa vanhan taistelevat metsot taulun mukaisesti, jonka kopioita on ympäri Suomea. Metso on myös suurin Suomen metsäkanalinnuista ja niitä on itseasiassa 11 alalajia, joista Suomessa on kolme: pohjolanmetso, karjalanmetso ja saksanmetso. Vanhaa metsokoirasta kutsutaan ukkometsoksi tai homenokaksi ja naarasta vastaavasti koppeloksi.
Metso on musta, ruskea ja harmaankirjana. Sen päällä on punainen pilkka ja kainalossa valkoinen täplä, sitä ei voi olla tunnistamatta, jos kertaalleen on sen kuvan aiemmin nähnyt. Metso kasvaa 1,9-4 kiloiseksi ja pituudeltaan naaras noin 65,5 cm ja koiras jopa 90 cm pitkäksi ja siipien kärkivälistä tulee yli metrinen, joten uhitteleva metso on melkoinen näky. Euroopassa vanhin rengastettu metso on ollut yli yhdeksän vuotias.
Metso elää vaihtelevassa havu- tai sekametsässä, mistä löytyvät niin kankaat kuin rämeet. Sen levinneisyys ulottuu Euroopasta Siperiaan ja erillinen esiintymä löytyy myös Skotlannissa Kaledonian ylängöltä. Suomessa metsoa tavataan koko maassa. Suomessa pesii noin 150000-250000 metsoparia ja vuosittain metsoja metsästetään 25000-50000 yksilöä.
Aiemmin metso tykkäsi vanhemmista metsistä, mutta se kelpuuttaa soidinpaikakseen jo 30-40 vuotiaat mäntymetsät ja paikaksi kelpaa oikeastaan minkälainen paikka tahansa.
Metso ei ole petoeläin vaan se on siemensyöjä. Sen ravintoon kuuluvat kesällä puiden silmut ja lehdet ja loppukesällä ja myös syksyllä marjat. Talvella syödään sitten mitä löydetään eli metso syö männyn neulasia ja taimien silmuja ja ne suosivat vahingoittuneita puita. Metso nielee myös kiviä, koska se tarvitsee niitä ruoansulatukseensa.
Symbolina
Metso on Keski-Suomen maakuna ja vaakunalintu ja se esiintui mm. viimeisen kymmenen markan kolikon kääntöpuolella.
Taistelevat metsot
Kuuluisa maalaus taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin 1886 öljyvärillä maalaama. Maalauksen suosio on ollut ilmiömäinen ja se sai kolmanneksi eniten äänitä Ateneumin taidemuseon vuoden 2006 Maamme taulu-äänestyksessä. Se on todennäköisesti myös Suomen kopioiduin teos ja löytyy monesta kodista kuvajäljennöksejä. Joissain piireittä teosta on pidetty jopa Suomen ja Venäjän välisen taistelun symbolisena kuvauksena vaikkei taiteilija sitä sellaiseksi tarkoittanut.